Puli, joka muli

<h2>Puli, joka muli</h2> <p> Puli muli, vain tuuli kuuli, Sitä uimiseksi luuli. Tuli paikalle muuli, jolta aukesi huuli Koiran kertoessa tarinaa: Olin tullin tulilla lepäämässä kun näin miehen paitaansa pesemässä. Pitihän siihen katsomaan mennä, no eikös siihen jo lintukin lennä Vaan silloin jalkani menivät solmuun , Ja aloin sillalla kovasti horjuu. Molskahdushan siitä tuli Ja metsäaukealta lumikin suli sitä vettä ravistellessa. Siispä takaisin nuotion lämpimään tilannetta ihmettelemään jään. Tuli hiljalleen palaa, se haisteli ilmaa salaa: “Mikä savuaa täällä tällaisella kevätsäällä? Tuli tulesta tullin tuli. Mummo ja Veli yksin metsässä asusteli. Hekin näkivät tulen sankan Ja kuulivat paukkeen rankan, ja päättivät joukkoon sännätä. Jo tuli huoli, kun kaatui tuoli, housuista repesi toinen puoli Ja amorinnuoli pisti rintaan mummun. Tuli paikalle Kalle ja nalle. Muuli otti jalat alle kun nallen näki, kaikkosi siitä muukin väki. Jäivät vain tulli ja tullin tuli, sekä puli, joka muli. <br>Ulla-Maija Mantere</p>