Älykkyyden vertailu ei ole simppeli juttu

Pelkkä pituus ei takaa suurempia älynlahjoja, vaikka pitkien ryhmässä olisi keskimäärin enemmän älyä. Jokaisen suomalaisen älykkyys ei ole samaa tasoa kuin suomalaisten keskimääräinen älykkyys. Ryhmän sisällä on vaihtelua neropatista puupäähän. Vaikka kuuluisit tiettyyn ryhmään, voit poiketa paljonkin ryhmän keskiarvoista. Älykkyyttä mitataan, vertaillaan ja tuloksia tulkitaan joskus turhan yksioikoisesti. Joku ryhmä voi olla keskimäärin älykkäämpi kuin toinen ryhmä keskimäärin. Silti molempien ryhmien sisällä löytyy vaihtelua laidasta toiseen ja suurin osa on ääripäiden välissä, toteaa neuropsykologian dosentti Eero Vuoksimaa. Leena Mattilta tapasi Vuoksimaan Suomen Molekyylilääketieteen Instituutisssa Helsingin Meilahdessa. Aivot muovautuvat ja älykkyys kehittyy tai jää kehittymättä sen mukaa millaisissa oloissa eletään. Geenit antavat pohjan ja rajat sille mihin ihminen aivoineen voi yltää suotuisisa oloissa. Hyvissä oloissa ja harjoittelemalla yleinen älykkyys pääsee kehittymään kukkaansa. Toisaalla huonoissa oloissa esimerkiksi aliravitsemus voi haitata aivojen kehitystä, ja geenien tuomat mahdollisuudet jäävät kehittymättä. Hyvät geenit eivät auta kognitiivisten kykyjen kehittymistä, jos satut syntymään surkeisiin oloihin laiminlyödyksi tai nälkiintymään. Kuva: Shutterstock