Bysantin mennyt maailma - tuhat vuotta loistoa, antiikin perintöä ja uskonnon mysteerejä

Bysantti, Itä-Rooma, on meille ehkä tuntemattomampi kuin antiikin Rooma ja Kreikka ja läntisen Euroopan keskiaika. Silti, juuri Bysantti oli se, joka vei antiikkia enteenpäin, kun Länsi-Rooma 400-luvulla hajosi. Bysantissa syntyi ainutlaatuinen, Kreikan ja Rooman perintöä ja ortodoksista kristinuskoa yhdistävä kulttuuri. Bysantin valtakunta kesti yli tuhat vuotta ja oli suurimmillaan valtava. Bysanttia hallitsi täydellistä itsevaltaa harjoittava keisari. Valtakunnan pääkaupunki oli Bosporin salmen rannalla sijaitseva Konstantinopoli, jonka palatsit ja kirkot hohtivat kultaa. Bysantin elämästä ei draamaa puuttunut. Vallanvaihdot olivat usein verisiä, vastustajia tapettiin ja kastroitiin, heidän neniään leikattiin. Hoviseremoniat ja kulkueet olivat näyttäviä. Valtakunta säilyi dynaamisena osin siksi, että sosiaalinen nousu oli mahdollista. Hämmästyttävin esimerkki siitä on nousu tallirengistä keisariksi. Uskonnolliset kiistat olivat kiihkeitä ja tärkeitä. Ikonoklasmin, eli kuvainraaston, aikana uskonnollisia kuvia tuhottiin, niiden puolesta kuoltiin ja tapettiin. Tiedeykkösessä käydään Bysantin historiaa läpi Konstantinopolin perustamisesta vuonna 330, kohtalokkaan neljännen ristiretken kautta, aina Bysantin luhistumiseen osmaneiden valloitukseen vuonna 1453. Haastateltavina ovat Bysantti - Tuhat draaman vuotta -kirjan kirjoittaja, filosofian tohtori Paavo Hohti, ja filosofian tohtori, taidehistorian tutkija Hanna-Riitta Toivanen-Kola. Ohjelman toimittaa Ilona Ikonen.