Ennen uskottiin vainajiin, nyt enkeleihin - kansanuskot tuovat turvaa

Ennen institutionaalisia uskontoja sekä vielä niiden rinnallakin Suomen kansa on arjessaan turvannut esi-isiin, maahisiin, haltijoihin ja tonttuihin, jotka ovat pitäneet huolta niin perheen ja suvun elinkeinosta, sadosta ja hyvinvoinnista kuin talosta ja tiluksista. Suvun vainajille on viety ruokauhreja ja vainajausko on ollut myös tärkeä yhteiskuntaa koossa pitävä voima. Ja vielä nykyäänkin kuolemaan ja vainajiin liittyvät riitit ovat voimissaan. Mutta jos aiemmin turvattiin esi-isiin, maahisiin ja haltijoihin, ovat niiden paikan nykyään ottaneet enkelit - ainakin naisten keskuudessa. Enkeliusko on saavuttanut suosiota Suomessa 2000-luvulla, ja suojelusenkeleiltä, omaenkeleiltä ja enkelihoidoista haetaan turvaa, apua ja hyvinvointia niin arjessa kuin kriisitilanteissakin. Suomalaisten muinaisuskosta kertoo uskontotieteen emeritusprofessori Veikko Anttonen ja nykyisestä kansanomaisesta uskonnollisuudesta enkeliuskoa tutkinut uskontotieteilijä Terhi Utriainen. Toimittaja on Jaana Sormunen. Kuva: Loimolan Kalmisto, Suistamo Jussi Lukkarinen 1906, Museoviraston kuvakokoelmat