Hakkereille riittää töitä - ohjelmistot ovat isoja rakennelmia, joihin jää aina virheitä

Elokuvissa hakkeri on rikollinen, joka murtautuu tietojärjestelmään ja varastaa tietoja. Todellisuudessa on kuitenkin valtava joukko eettisesti toimivia hakkereita, jotka hyödyntävät taitojaan tuomalla esiin tietoturvaongelmia. Hiljattain Suomessa nämä ”valkohattuhakkerit” toivat esiin haavoittuvuuksia lukiolaisten ylioppilaskirjoituksissa käytettävästä Abitti-järjestelmästä. He ovat myös auttaneet poliisia selvittämään Vastaamon tietomurtoa. Tiedeykkösessä hakkeri Benjamin Särkkä kertoo, millaista on hakkerointi ja mikä siihen motivoi. Selviää myös, että hakkeroinnilla voi tienata suuriakin summia. Yritykset järjestävät hakkereille yhä enemmän bug bounty -ohjelmia, joissa voi luvan kanssa yrittää murtautumista järjestelmiin. Syynättävää tietokoneohjelmistoissa riittää, sillä esimerkiksi Microsoft Officen kaltainen ohjelmisto sisältää helposti useita kymmeniä miljoonia rivejä ohjelmakoodia. Liikenne ja viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Helinä Turusen kanssa käymme läpi viimeaikaisia verkkorikoksia ja niiden anatomiaa. Keskustelemme, miten verkkorikolliset, ”mustahattuhakkerit”, toimivat ja miten verkkorikoksiin kannattaisi varautua. Esillä ovat muun muassa Facebook-tietovuoto, Vastaamon tietomurto ja Omaposti-huijaukset. Toimittaja Mari Heikkilä.