Ihmisen evoluutio jatkuu - sosiaalinen ympäristö teki ihmisaivoista ylivertaiset

Ihmisen kehitys ei suinkaan pysähtynyt siihen, kun homo sapiens laji kehittyi noin 300 000 vuotta sitten. Evoluutio jatkuu. Luonnonvalinnan periaatteiden mukaisesti ne yksilöt, jotka parhaiten sopeutuvat tiettyyn ympäristöön, selviytyvät ja saavat muita enemmän jälkeläisiä. Piirteet, jotka liittyvät parempaan selviytymiseen, yleistyvät väestössä. Ihmisväestössä on viime vuosisatoina tapahtunut muutoksia liittyen muun muassa ruokavalioon sopeutumiseen, taudeista selviämiseen ja ihonväriin. Samaan aikaan jotkut lisääntymiseen negatiivisesti aiemmin vaikuttaneet piirteet, kuten likinäköisyys, ovat menettäneet merkityksensä. Lääketieteen kehitys on vaikuttanut myös siten, että lapsuusajan kuolleisuus on vähentynyt, jolloin evolutiivinen valintapaine kohdistuu entistä enemmän lisääntymiseen. Tiedeykkösessä pohdimme Turun yliopiston evoluutiobiologian professori Virpi Lummaan kanssa, millaisia evolutiivisia muutoksia ihmisväestössä on tapahtunut ja millaisia muutospaineita moderni maailma tuo. Helsingin yliopiston neurobiologian tutkija, professori Kai Kailan kanssa keskustelemme ihmisen aivojen kehityksestä. Varhaisilla ihmis- ja apinaihmislajeilla aivojen koko oli huomattavasti nykyihmistä pienempi -- selittääkö se, miksi ihminen ainoana ihmislajina jäi henkiin? Mikä aivoissamme on ainutlaatuista, mikä on tehnyt meistä niin ylivoimaisia? Entä miten käy nyt, kun jatkuvasti ulkoistamme muistiamme ja muita toimintoja tietokoneille ja älylaitteille - onko vaarana rappeutuminen ja tyhmentyminen? Toimittaja on Mari Heikkilä.