Keskiajalla elinvoimainen oksitaanin kieli hiipuu, toisaalta inarinsaame elpyi. Mikä tappaa kielen?

Miksi jotkut kielet uhanalaistuvat ja jopa kuolevat, ja kuinka kieliä voidaan elvyttää ja pelastaa katoamiselta? Maailmassa lasketaan olevan n. 7000 eri kieltä, mutta niitä katoaa enenevää vauhtia, monesta eri syystä. Joitakin uhanalaisia kieliä on kuitenkin onnistuttu elvyttämään, mikä lupaa hyvää myös vähemmistökulttuurien säilymiselle. Monet suomensukuiset kielet ovat uhanalaisia, jotkut jopa jo kuolleet, viimeisimpänä liivi, mutta esimerkiksi inarinsaame on saatu elvytettyä parin perheen äidinkielestä usean sadan saamelaisen äidinkieleksi. Siinä tärkeänä tekijänä on ollut kielipesätoiminta, joka on pelastanut muitakin vähemmistökieliä maailmalla. Toisaalta myös merkittäviä kulttuurikieliä on vuosisatojen myötä joutunut vähemmistökielen asemaan, esimerkkeinä Irlannissa puhuttu iiri ja eteläisessä Ranskassa puhuttu oksitaani, keskiajan trubaduurien kieli. Uhanalaisista kielistä - erityisesti suomen lähikielistä, mutta myös joidenkin eurooppalaisten vähemmistökielten tilanteesta - kertovat suomalais-ugrilaisten kielten professori Riho Grünthal Helsingin yliopistosta, kielten katoamista ja saamelaiskieliä tutkinut kielitieteilijä Annika Pasanen sekä oksitaanin kielen tuntija, kielentutkija Jari Nummi. Toimittajana on Jaana Sormunen. Kuvassa Foix'n keskiaikainen linna Oksitanian alueella Pyreneillä. Kuva: AOP/ Wilfrid Davoine, Alamy