Liika lämpö sulattaa Himalajan ja Alppien jäätiköt sekä kuivattaa joet, ja miljoonilta loppuu vesi

Ilmaston lämpeneminen sulattaa maailman tärkeimpiä makean veden varastoja: Himalajan ja Alppien jäätiköitä. Kuivalla kaudella jäätiköistä sulava vesi täydentää ja tasaa mm. Intian ja Kiinan suurten jokien vesimäärää. Miljardit ihmiset, 40 prosenttia maailman väestöstä, ovat riippuvaisia Himalajan jäätiköistä. Euroopan isot joet Rhein ja Tonava ja miljoonat asukkaat saavat vetensä Alppien kutistuvasta jäätiköstä. Suomessakin vesitilanne muuttuu, kun ilmasto lämpenee ja kuivuus- sekä sadekaudet pitenevät. Kuivuuskausina pohjaveden pinta laskee, ja rankkasateet aiheuttavat tulvia kaupungeissa jo nyt. Tulvariskiin on varauduttu monin paikoin, mutta ei riittävästi. Sekä rankkasateisiin että kuivuuskausiin pitää kuitenkin varautua ja muuttuvien olosuhteiden vuoksi ennusteita pitää päivittää usein. Kutistuvat jäätiköt lisäävät epävarmuutta ja kiistoja vesivaroista, joten vesiplomatiaa tarvitaan. Makean veden määrä maailmassa ei lisäänny, mutta väestö on lisääntynyt enemmän kuin ympäristön kantokyky kestää. Vedestä on jatkuva pula monissa kehittyvissä maissa. Ajoittain myös Euroopan maissa on pitkien kuivien kausien vuoksi ollut vesipulaa. Maailman vesivarat ja niiden reilu jakaminen eri käyttäjäryhmien kesken ovat Olli Variksen ja Marko Keskisen alaa. Molemmat Aalto yliopiston professorit ovat mukana mm. Himalajan jäätiköltä alkavien Aasian suurten jokien vesien käyttösuunnitelmien teossa. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.