Maailman vanhimmat laaksot löytyivät Etelä-Pohjanmaalta

”Yli 1500 miljoona vuotta vanhojen laaksojen löytyminen on onnellisten sattumien summa”, sanoo geologi Niko Putkinen Geologian tutkimuskeskuksesta. Hän oli käynnistämässä Etelä-Pohjanmaalla Kurikassa pohjavesiprojektia kymmenen vuotta sitten, ja kokeneena geologina hän ajatteli sen etenevän tavanomaisesti. Toisin kävi. Porausten yhteydessä maan uumenista löytyi punaisia sedimenttikiviä, jotka johdattivat tutkijat muinaisten hautautuneiden laaksojen äärelle. Kurikassa Kyrönjoen nykyisessä laaksossa on 70 metriä maanpinnan alla vuorten juuressa laaksomaisema, jonka Niko Putkinen kollegoineen paljasti meille. Etelä-Pohjanmaan erikoinen geologia auttoi tutkijoita muodostamaan alueen kalliosta ja kivistä aikajanaa, mistä syntyikin varsinainen geologinen salapoliisitarina. Läheisen Länsi-Suomen korkeimman kohdan, Lauhavuoren, geologia tunnetaan hyvin – löytyihän Kurikasta ikivanhan peruskallion päältä samaa materiaalia kuin mitä Lauhavuorella on lohkareina. Kivien iäksi tiedetään reilu 1200 miljoonaa vuotta. Myös tutkimukset Söderfjärdenistä ja muista meteoriittikraattereista auttoivat geologisen ikäsarjan rakentamisessa niin, että muinaislaaksojen iäksi voidaan sanoa 1,5-1,7 miljardia vuotta. Toimittaja Teija Peltoniemi tapasi erikoistutkija Niko Putkisen Kurikassa Kakkurin lähteellä, josta kaikki sai alkunsa v. 2010. Kuva GTK Niko Putkinen ja Elina Lindsberg: Kurikan muinaislaaksoalueen pinnanmuodot noin 1500 miljoonaa vuotta sitten. Ruskea kuvastaa senaikaista vuorialuetta, ja vihreä nimenomaan laaksoa. Nykyinen Kyrönjoen uoma kulkee edestä vasemmalta oikealle. Sininen piste uoman varrella näyttää Kakkurin lähteiden sijainnin, jossa Niko Putkinen ja Teija Peltoniemi tekivät haastattelua. Muinaislaakson pinnanmuodot on tarkasti määritetty painovoimamittauksilla ja kairauksilla.