Mikä oli kuoleman jälkeinen nurin perin -maailma - nykytutkimus ratkoo Egyptin faaraoiden ajan mysteereitä

Muinaiset egyptiläiset valmistautuivat täällä maan päällä perusteellisesti kuolemaan ja sen jälkeiseen elämään. Heidän käsityksensä kuolemanjälkeisestä elämästä olivat moninaisia ja yllättäviä, ja he tekivät kaikkensa, jotta saisivat tuonpuoleisessa osakseen ikuisen elämän, kuten Osiris-jumala oli saanut. Myytin mukaan oma veli Seth tappoi Osiriksen, ja tämän jälkeen Osiris siirtyi manalan hallitsijaksi. Samalla hän antoi ikuisen elämän ihmisille. Egyptiläisillä on lukemattomia uskomuksia ja tarinoita kuolemanjälkeisestä elämästä. Tällaisia ovat mm. Nurinperin-maailma ja shabti-patsaat. Egyptiläiset uskoivat, että kuoleman jälkeen he pääsisivät ihanille pelloille viljelemään maata ja valmistamaan uhrilahjoja Osirikselle. Pienten shabti-patsaiden tehtävänä oli ryhtyä hommiin, kun vainaja kutsuttiin manalan peltotöihin. Tuolloin ihminen saattoi itse jatkaa tuonpuoleista lekotteluaan ja lähettää shabtin puolestaan töihin. Egyptin historiasta löytyy sellaisia vainajia, jotka kokivat elävien käsissä karun kohtalon. Heidän muistonsa saatettiin valtapelin nimissä pyyhkiä pois historiankirjoituksesta. Yksi tällaisista henkilöistä oli maan ensimmäinen naisfaarao Hatshepsut. Kuulemme ohjelmassa monille tuntemettomasta Hatshepsutista sekä hänen jälkeensä tulleista muista naispuolisista hallitsijoista, kuuluisista Nefertitistä ja Kleopatrasta. Ohjelmassa vieraillaan taidemuseo Amos Rexin näyttelyssä Egyptin loisto. Tiedeykkösessä pohditaan myös, onko oikein, että esineitä ja muumioita tuodaan Egyptistä länsimaisiin museoihin. Tapaamme näyttelyssä egyptologi Mia Meren ja kuraattori Anastasia Isakovan. Ohjelman on toimittanut Riikka Suikkari. Kuvassa: Faarao Amenhotep II / Museo Egizio