Mikä saa valtion romahtamaan, entä kukoistamaan? – instituutioteoria antaa vastauksia

Valtioiden romahtamista on selitetty hallitsijoiden tietämättömyydellä ja taitamattomuudella, maantieteellä ja kulttuurieroilla. Mikään näistä ei yksin riitä selittämään romahdusta tai vastavuoroisesti kukoistusta. Maailmankuulut taloustieteilijät James A. Robinson ja Daron Acemoglu ovat luoneet kehitysteorian, joka nojaa instituutioiden merkitykseen. Mitä vauraampi ja vakaampi valtio on, sitä inklusiivisempia sen instituutiot yleensä ovat. Ne kannustavat kansalaisia ottamaan paikkansa aktiivisina toimijoina yhteiskunnan rakentamisessa. Ekstraktiiviset instituutiot vuorostaan vievät kansalaisten työn hedelmät eliitille ja hidastavat yhteiskunnan kehitystä. Klassinen esimerkki romahtaneesta valtiosta on Rooman valtakunta. Mutta romahtiko se todella vai jatkoiko vain uuden muodon ottaneena? Myös tähän kysymykseen ottaa Tiedeykkösessä kantaa professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta. Hänen kanssaan käydään läpi instituutioiden merkitystä valtioiden menestykselle tai romahdukselle. Lukuisat esimerkit kuljettavat kuulijaa milloin Meksikoon, Yhdysvaltoihin, Kongoon, Kiinaan tai Iso-Britanniaan. Aiheesta kiinnostuneet voivat tutustua James A. Robinsonin ja Daron Acemoglun kirjaan ”Why Nations Fail: The Origins of Power, Prosperity, and Poverty” (suomennettu nimellä ”Miksi maat kaatuvat - vallan, vaurauden ja varattomuuden synty”). Kirjoittajilta on myös ilmestynyt hiljattain teos ”The Narrow Corridor. States, societies, and the fate of liberty”. Toimittaja Iida Ylinen. Kuva: Rex Features / All Over Press