Nerokas Edward Witten on kehittänyt säieteoriaa, josta toivottiin kaiken teoriaa

Tämän hetken kuuluisin teoreettinen fyysikko lienee amerikkalainen Edward Witten, joka työskentelee professorina Princetonissa Yhdysvalloissa Institute for Advanced Study –tutkimuslaitoksessa, jossa Albert Einsteinkin aikoinaan työskenteli. Witten on varsin tunnettu säieteoreetikko. Hänelle on myönnetty ainoana fyysikkona matematiikan arvostetuin palkinto, Fieldsin mitali, vuonna 1990, ja hänet on palkittu myös lukuisilla muilla palkinnoilla kuten Crafoord –palkinnolla, joka myönnetään sellaisille aloille, joilla ei ole Nobelin palkintoa. Witten liikkuu monipuolisesti fysiikan ja matematiikan välimaastossa. Säieteorian lisäksi hän tutkii kosmologiaa ja hiukkasfysiikkaa. Säieteoria on rypäs teorianpoikasia, joista on pyritty kehittämään ns. kaiken teoriaa, joka kuvaisi saman kehyksen alla hiukkaset ja tunnetut luonnon voimat, vahvan ja heikon vuorovaikutuksen, sähkömagneettisen vuorovaikutuksen ja painovoiman. Toistaiseksi tässä ei ole onnistuttu ja säieteoria onkin tällä hetkellä vastatuulessa. Säieteorian piirissä kehitettyä matematiikkaa sovelletaan nykyisin sujuvasti muissa sovelluksissa. Claus Montosen ohjelmassa mainitsema matemaatikko Michael Atiyah on menehtynyt tammikuun 11. päivänä 2019. Wittenin työstä ja säieteoriasta kertoo dosentti Claus Montonen Helsingin yliopistosta. Häntä haastattelee Sisko Loikkanen. Kuva: Edward Witten puhumassa Chalmersin teknillisellä korkeakoululla Göteborgissa, 2008. (Wikimedia Commons)