Pääsiäistapamme ovat yhdistelmä juutalaista, kristillistä ja kansanperinnettä - ylösnousemuksen yksi symboli on pupu

Kristillistä pääsiäistä viettää miltei kolmasosa maapallon väestöstä. Tämän lisäksi omaa pääsiäisjuhlaansa, pesahia, viettävät puolestaan juutalaiset. Juutalaisten ja kristillisten traditioiden lisäksi juhlaan liittyy lukematon määrä kiehtovia kansanuskomuksia ja rituaaleja. Tiedeykkösessä käsitellään pääsiäisen alkuperää ja myöhempää historiaa. Lähi-idän muinaiset kansat viettivät ohraan liittyviä kevätjuhlia, jotka yhdistyivät paimentolaisten uhrijuhliin ja edelleen israelilaisten eli varhaisjuutalaisten vapautuskertomukseen. Juutalaisen pääsiäisen taustalla on Vanhan testamentin exodus-kertomus, jossa selostetaan, kuinka israelilaiset vapautuvat Egyptin orjuudesta. Juutalaiset olivat viettäneet pääsiäistään jo noin 1000 vuoden ajan, kun juutalaiseen ympäristöön syntyi uusi uskonto, kristinusko. Myös kristityt alkoivat viettää pääsiäistä, mutta juhlan sisältö oli muuttunut: juhlan keskiössä oli usko Jeesus Nasaretilaisen eli Kristuksen ylösnousemukseen. Myöhemmin tähän kaikkeen sekoittui monia erilaisia kansanuskomuksia toiveineen, pelkoineen ja enteineen. Nykyinen pääsiäisenvietto ja siihen liittyvät symbolit ovatkin sekoitus kaikesta edellä kuvatusta. Pitkäperjantain Tiedeykkösessä pääsiäisen eri kerrostumista kertovat Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen yliopistonlehtori Riikka Tuori sekä kirkkohistorian dosentti Esko M. Laine, hänkin Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Riikka Warras. (Kuva: Shutterstock / Subbotina Anna)