Pehmeää perinnöllisyyttä – monenteenko sukupolveen vanhempien pahat ja hyvät teot jatkuvat?

Kun ihminen syntyy, hänen perimänsä on fiksattu. Geenit eivät muutu elinkaaren aikana, mutta miten elämänkulku, ympäristö vaikuttavat yksilöön ja hänen jälkeläisiinsä? Entä varhaiset kasvun vuodet ja aikuisuus – määrääkö perimä vai olosuhteet? Minkälaisessa ympäristössä ihminen elää? Onko ravinto terveellistä, liikunta riittävää ja alkoholia kohtuudella? Epigenetiikka pyrkii hakemaan vastauksia näihin kysymyksiin. Epigeneettiset merkit liittyvät perimän emäksiin ympäristön vaikutuksesta – hyvässä ja pahassa. Epigenomi on dynaaminen muuttuva kokonaisuus toisin kuin perimä. Tunnetuin epigeneettinen merkkiaine on DNAn metyloituminen. Sen perusteella voidaan tutkia, onko ihminen kalenteri-ikäänsä nuorempi vai vanhempi. Akatemiatutkija Miina Ollikainen Suomen Molekyylilääketieteen instituutista tutkii muun muassa tupakan vaikutusta ihmisen biologiseen ikään. Yliopistotutkija Elina Sillanpää Jyväskylän yliopistosta selvittää, onko identtisten kaksosten biologisessa iässä eroa, kun toinen heistä on liikkunut elämänsä aikana runsaasti? Ollikainen ja Sillanpää tuntevat hyvin nk. Horvathin epigeneettisen kellon, jonka avulla ihmisen biologinen ikä voidaan mitata. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Epigeneettisellä kellolla saa selville perimän DNA-näytteen metylaation määrän ja laskenta-algoritmi määrittää ihmisen biologisen iän. Kuva Laura Rahinantti Yle.