Pohjois-Kiinan miljoonien vuosien ikäiset lössikerrostumat ja fossiilit avain tulevaisuuden ilmastoon

Minkälainen oli Maan geologia noin 50 - 2 miljoonaa vuotta sitten? Mitä oli Suomessa, entä Itä-Aasiassa? Mikä merkitys tiedolla on tähän päivään ja tuleviin ilmastoennusteisiin? Pohjois-Kiinan geologiaa tutkivat Anu Kaakinen ja Joonas Wasiljeff Helsingin yliopistosta. Kaakinen lähti ensimmäisen kerran tutkimaan Kiinan geologiaa parikymmentä vuotta sitten. Nyt takana on viisi kohdetta ja uusia tulossa. Hän tutkii lössiylängön miljoonia vuosia vanhoja kerrostumia ja monsuuni sääilmiötä. Lössialue ja monsuunisateet ovat tärkeitä maanviljelykselle. 150 metriä paksujen lössikerrostumien alla on hienojakoista punaista savea. Suomen geologiaa voi verrata kirjaan, jossa on jäljellä vain etu- ja takakansi. Ikivanhan kallioperän päällä lepää pääasiassa jääkauden jälkeisiä nuoria kerrostumia. Sisus puuttuu, ja sitä löytyy muun muassa Itä-Aasiasta. Siellä mantereiset kerrostumat avaavat ilmaston muutoksia ja niiden seurauksia. Alueelta on löytynyt paljon fossiileja, jotka kertovat kymmenien miljoonien vuosien takaisesta kasvillisuudesta ja eläinten ravinnosta. Etenkin punaisesta savesta löytyy varhaisen hevoseläimen, Hipparion fossiileja. Myös kädellisen, tietynlaisen apinan, poskihammas valaisee alueen historiaa. Mutta löytyykö alueelta lohikäärmeen fossiileja? Joonas Wasiljeff puolestaan pyrkii rakentamaan geologista aikasarjaa noin 34 miljoonan vuoden taakse. Tässä vaiheessa ilmasto viileni dramaattisesti noin 5-7 C°, mikä näkyi selvästi kasvillisuudessa ja eläimistössä. Miksi aavikoituminen ja kuivuminen lähti käyntiin? Avaako se ymmärrystä meidän tulevasta ilmastonmuutoksesta? Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva: Anu Kaakinen Kuvateksti: Pohjois-Kiinan paksut tuulen kerrostamat lössin ja punaisen saven kerrostumat ovat tärkeitä mantereisten ympäristönmuutosten arkistoja, jotka syntyivät maailmanlaajuisen viilenemisen ja Aasian sisäosien kuivumisen seurauksena. Kuvassa punaisen saven kerrostumia Baodessa, Pohjois-Kiinassa.