Raaseporin keskiaikainen linna oli tärkeä osa Ruotsin valtakunnan puolustusta ja eurooppalaista linnakulttuuria

Runsas arkeologinen aineisto kertoo siitä, kuinka Läntisellä Uudellamaalla sijaitseva Raasepori oli osa eurooppalaista linnakulttuuria. Se rakennettiin 1300-luvun lopussa ja oli käytössä vajaan 200 vuoden ajan. Ohjelmassa kerrotaan, kuinka Helsingin perustaminen ja linnan olutkellarin sortuminen johtivat Raaseporin linnan hylkäämiseen. Tämänhetkisen tiedon mukaan Raaseporiin hankittiin todennäköisesti Suomen ensimmäinen tuliase. Linnat olivat keskiajalla merkittäviä keskuksia, joista käsin hoidettiin niin puolustusta, veronkantoa kuin hallintoakin. Linnojen vaikutusvalta ulottui linnaläänin jokaiseen taloon ja tupaan. Raaseporin linna oli yksi Ruotsin kruununlinnoista. Kun Raaseporin linnassa asuttiin, Suomi oli Ruotsin kuningaskunnan itäinen osa, jossa oli asukkaita alle 300 000. Puolustuksellisesti Suomella oli koko valtakunnassa tärkeä rooli, sillä miltei puolet Ruotsin valtakunnan rajoista kulki Suomessa. Raaseporin linnan ympäristössä on suoritettu arkeologisia kaivauksia useaan otteeseen, ja vuonna 2014 alkaneet kaivaukset jatkuvat edelleen. Ohjelman asiantuntijoina toimii kolme arkeologia, Georg Haggrén, Elina Terävä ja Tarja Knuutinen, ja ohjelman on toimittanut Riikka Warras.