Uteliaisuus ja pelko uudesta hyökkäyksestä ajoivat keskiajan eurooppalaiset tutkimusmatkoille Mongoliaan

Vuonna 1241 mongolit hyökkäsivät Eurooppaan, mutta jo seuraavana vuonna he vetäytyivät takaisin Aasian perukoille. Keitä he oikein ovat, kysyivät eurooppalaiset, ja niin paavi kuin kuninkaatkin lähettivät Mongoliaan lähetystöjä ottamaan selvää mongoleista ja petaamaan rauhanomaisia suhteita heidän kanssaan. Paavin lähetystöä johtanut fransiskaaniveli Johannes de Plano Carpini sekä Ranskan kuninkaan Ludvig IX:n lähetystöä johtanut fransiskaani Vilhelm Rubruk kirjoittivat matkoistaan kertomukset, joita Euroopassa innokkaasti luettiin ja siteerattiin. Itse matkan ja mongolikaanien kohtaamisten lisäksi he kertoivat tarkasti ja värikkäästi mongolien tavoista ja elämästä, ruoasta ja nomadiasumuksista. Läntisen keskiajan ehkä hienoimmat matkakertomukset olivat syntyneet. Helsingin yliopiston historian dosentti, FT Antti Ruotsala on tutkinut keskiajan eurooppalaisten matkoja Aasiaan sekä mongolien ja eurooppalaisten suhtautumista toisiinsa mm. näiden matkakertomusten pohjalta. Myös mongolien tapakulttuuri alkoholinkäyttöineen on ollut Ruotsalan tutkimuskohteena. Toimittajana on Jaana Sormunen. Kuva: Plano Carpinin matkareitti on merkitty sinisellä “rautatieviivalla” ja Rubrukin reitti vihreällä viivalla. Kartta: Historical Atlas by William R. Shepherd, 1923 (yksityiskohta)